Tornionkielen sanakirja

Johdanto

Sanakirja perustuu omiin havaintoihini muualta Suomesta tänne muuttaneena ja asuttuani täällä jo neljännesvuosisadan.

Sanastoon valittujen sanojen käyttö ei välttämättä rajoitu Tornion seutuun, mutta on täällä yleisempää kuin erityisesti etelässä, jossa kuulijalle oudot sanat "sattuvat korvaan".

Tornion kieli kuuluu peräpohjalaisiin murteisiin ja on läheistä sukua Ruotsin puoleisen Tornionlaakson meän kielelle. Myös Suomen puolella murteessa on runsaasti samoja ruotsalaisperäisiä lainasanoja kuin muissa länsimurteissa mutta vähemmän kuin meän kielessä (lue lisää meänkielestä). Tornion kieli sisältää paljon aineksia myös lapin murteesta. Lukuisat sanat muistuttavat suomen kielen sanoja, mutta tarkoittavatkin usein jotain aivan muuta, mikä kuulostaa usein huvittavalta suomalaisen korvissa.

Tornion kielelle on ominaista vanhan aineksen säilyminen muuttumattomana vuosisatojen ajan. Torniossa näyttäisi olevan systemaattinen yhdyssanojen osien erilleenkirjoittaminen tavallista yleisempää. Pari esimerkkiä:
Internetin chatissa teksti: "Hakemus paperit oli hukassa - joku kesä harjoittelija sihteeri."
Toinen omituinen yhdyssanalöytö erään teollisuuslaitoksen ruokalistassa: Kolmen kaalenkeitto

Verbin 3. persoonan preesensissä on säännöllisesti sanavartalon konsonantin kahdennus, minkä vuoksi kuulostaa siltä kuin puhuttaisiin aina konditionaalissa, esim. "mennee, tullee" (suom. menee, tulee). Sama konsonantin kahdentuminen esiintyy myös substantiiveilla, esim. "Käypi katteeksi" (suom. käy kateeksi), " Tullee kallaa", (suom. tulee kalaa), tehhään = tehdään. Sama piirre esiintyy myös savon ja oulun murteissa.

"Hoon päälle" puhuminen on yleisempää Tornionjokivarressa pohjoiseen mentäessä ja muualla Lapissa. Passiivin preesensin h noudattaa samaa kaavaa kuin eteläpohjanmaan murre, esim. mennähän => menhän, ollahan => olhan (tai menhä ja olha). Omituisempaa on hoon lisääminen pitkien vokaalien keskelle: "Tehetkö sen? Jo vain mie tehen." Toisinaan hoon käyttö on melko epäsäännöllistä tornionkielessä: "syöhmään, sauhnaan, kolhmeen". H:n käytöstä on tehty kielitieteellisiä tutkimuksia, ks. Vaattovaara ja Mantila, ns. Lappi-stigma: menhän methän.
Muita konsonanttien käytön erikoispiirteitä on infinitiivimuodossa: juossa, pessä pro juosta, pestä.
Lopuksi vielä meänkielinen lausahdus, joka voisi olla tornionlaaksolaisten motto: "Ei se kannatte olla ylön varma. Soon kohta parempi ko vähän hunteeraa."

Monet ovat lähettäneet sanaehdotuksiaan, mutta olen jättänyt lisäämättä sanastoon länsimurteissa yleisiä ja laajasti muuallakin tunnettuja (usein ruotsalaisperäisiä) sanoja kuten kahveli, kihveli, ranttu, nisu, valskata, nästyyki, teefati ja kartiini. Samoin olen jättänyt listalta yleiset puhekielen sanat kuten rapakaari ja ryökäle.

En ole lisännyt sellaisiakaan sanoja, joiden merkitystä en tiedä, ja joiden merkitystä ei ole selvitetty ehdotuksissa, esim.: karehtua, kisuta, kooli, jöö, hollari ja tursata

Suurkiitokset kaikille torniolaisille ja ex-torniolaille avustajille sanaehdotuksistanne ja huomautuksistanne!

Sanahakemisto

Selitykset ja esimerkit

A
  1. aikunen, saaha aikuseksi = saada jtk aikaan, aikaiseksi "Saa nähä, mitä ne saa aikuseksi"
    E
  2. emäntä = vaimo (aviopuoliso), vrt. vaimo
  3. grilli = makkarakioski
  4. havillinen = tarpeeton, joutilas, johonkin välttävä. "Siehän olet havillinen tähän hommaan" (Joudat tekemään...)
  5. heijata = heilahdella, vaihdella, huojua
  6. hellu = heila, tyttö- tai poikaystävä.
  7. hilla = lakka (marja)
  8. het = he (mon. 3. persoonapron.) "Het tehit sen." = He tekivät sen.
  9. huilata = kulkea virran viemänä tai laskea kelkalla/suksilla mäkeä
  10. häsytä = hosua
  11. hävetä = hävitä pelissä y.m.
  12. hävitön = hävytön
  13. häätyä = täytyä "Mie häyn sanoa ette..."
  14. höyli = kohtelias, ystävällinen "Olkaa höyli"
  15. jähiä = viivytellä, jahkailla "Itse jähin sen lähettämisen kanssa."
  16. jänes = jänis
  17. joppaus = salakuljetus (Tornionlaaksossa kulttuuriperinteenäkin arvostustettu elinkeino, josta on tehty oopperakin)
  18. junan tuoma = a) muualta Tornioon muuttanut, b) etelän hiihtolomalainen
    Termillä on selvä negatiivinen arvolataus - "junan tuomien" vuoksi kuulee sanottavan jopa vanhan hyvän ajan Tornion menneen pilalle.
    Joku vanhus (yli 50 v) puolestaan muistelee: "Ennen täällä tunsi jokaisen vastaantulijan - nyt enää joka toisen."
    Ihanne(hiihtoloma)turisti olisi sellainen, joka lähettää vain rahat tulematta koskaan itse paikalle. Periaatteesta on hiukan tingitty ja siksi nyt toivotaankin Haaparannan IKEA-tavarataloon suuntaavien ostosturistien poikkeavan myös Tornioon.
    K
  19. kaale = taimi, (kaali?) "Potut on jo kaalella."
  20. Kainuu, Kainuunjoki = Kalix, Kalixjoki (Ruotsissa Norrlandin maakunnassa 50 km Torniosta)
  21. kaltto = kalteva, kallellaan
  22. karkotettujen alue = muualta tulleita terästehtaan työntekijöitä varten Alatorniolle 70-luvulla rakennettu asuntoalue. Tämäkin on negatiivinen ilmaisu, jolla ilmennetään vierasvihamielisyyttä.
  23. kartano = piha(maa) (15.7.07)
  24. kasuta = kasvaa (prees. kasuaa, imperf. kasusi)
  25. kehdata = viitsiä, jaksaa. "Nostatko sen säkin peräkärryyn! En mie nyt kehtaa." Tästä on torniolaisen huomautus, minkä mukaan sana ymmärrettäisiinkin normaalisti, s.o. uskaltaa rohjeta.
  26. keskessä = kesken "Se on vielä keskessä."
  27. kiekka = kierros "Mie hiihin kolome kiekkaa."
  28. kiikkua = nousta, esim. hinta, käyrä jne., ei siis tarkoita hinnan tai käyrän heilahtelua (kiikkumista) vuoroin ylös ja alas.
  29. kilauttaa = soittaa puhelimella. "Mie kilhautan sulle."
  30. kilolasit = aurinkolasit
  31. klasi = (ikkuna)lasi "Hän katsoi pirtin klasista kartanolle." (15.7.07)
  32. kläppi = lapsi (ilm. yleislappilainen sana)
  33. knapsu t. napsu, naismaisesti käyttäytyvä tai pukeutuva miespuolinen henkilö
  34. kossi = lohenpoikanen
  35. kuikuilla = hakea, etsiä jotakin. Rautakaupan henkilö asiakkaalle: "Kuikuile tuolta hyllyjen luota."
  36. kylästellä = käydä vierailulla.
    L
  37. laittaa = hankkia "Pekka laittoi uuen auton."
  38. lappapuuro = vispipuuro
  39. leeti = pitko
  40. liposa = liukas "On liposa keli" (10.12.07)
  41. loihakka = iso, mahtava (14.7.07)
  42. loova = laatikko
    M
  43. luve, olla lupeissa = olla odotettavissa "TE-keskuksen avustusta on lupeissa hankkeelle 216000 euroa"
  44. maiva = muikkua isompi, siikaa pienempi Perämeressä elävä lohikala (aito muikku on pienikokoisempi ja esiintyy vain järvissä)
  45. muha = sahajauho, sahanpuru (30.9.07)
  46. muutampi = muutama "Hyä hillanpoimintakeli - ei ole ko muutampi sääski." = Hirveästi hyttysiä lakkasuolla.
  47. myräkkä = lumipyry
  48. märsätä, kläppi märsää = itkeä, lapsi itkee
    N
  49. nasahtaa = osua kohdalleen "Nasahti Lotossa 6 oikein."
  50. nukkua ponniin = nukkua pommiin, täkäläinen muoto on väärin kuultu lainasanonta
  51. nöyrä = vaatimaton, vähään tyytyväinen "Pottu on nöyrä kasvi "
  52. ookata = olla kyydissä mukana, vrt. ruots. åka "Olen lähössä Luuleoon, lähekkö ookammaan?"
    P
  53. parkua = valittaa, itkeä
  54. perustaa = olla kiinnostunut, tahtoa "Emmä met perusta."
  55. piettää = pitää "Me pietettään omistajan puolta"
  56. pikkuhousut = shortsit
  57. pirhauttaa, pirrauttaa = soittaa puhelimella, vrt kilhauttaa
  58. poikaneula = hakaneula
  59. poikkinainti = naimisiinmeno rajan yli suomalaisten ja ruotsalaisten kesken
  60. polttiainen = nokkonen
  61. porista = keskustella, porisuttaa = jututtaa "Siitä häätyy porista Pentin kansa.". "Häätyy porisuttaa Penttiä."
  62. potkuri = potkukelkka (vrt. lentok. propelli)
  63. pottu = peruna, myös kaikissa yhdyssanoissa: pottumaa, pottumuussi. Katso myös kaale
  64. pukata = 1) työntää, esim. potkukelkkaa 2) synnyttää "pukkasi lapsen"
  65. puolain = puolukka
  66. puuhastella = puuhailla jotakin, tehdä työtä (vrt. yleiskielessä vähättelevä merkitys puuhastelu)
  67. pystö = pysty "Pietä pää pystössä!"
  68. päntiöhnään = yhtenään, "Siitä puhuttaan päntiöhnään."
  69. pää, panna asia jonkun päähän = panna jonkun syyksi
  70. pöljätä = pelätä, ei siis johdannainen sanasta pöljä (vrt. pörrö). "Et suinkhan sie pölökää? Jo vain mie en ainaskhan pölökääkkää."
  71. pörrö = hullu. "Olekkos aivan pörrö" ei tarkoita, että sinulla olisi hiukset pörröllään.
  72. pörssi = rahakukkaro, lompakko
  73. pössi = hullu "On pössi mies."
    R
  74. rapea= runsas, reilu jne määrästä puheen ollen (vrt suomeksi rapea näkkileipä) "Pakkasta on rapeat 20 astetta."
  75. raponen = häävi, vrt rapea "Ei se ollut raponen saalis."
  76. rokastaa (roastaa) = kalastaa painolla varustetulla heittosiimalla, jossa on useita isoja koukkuja (nykyisin kielletty pyyntimenetelmä)
  77. rookki = oven haka (koukku, vrt. ruots. krok)
  78. ruukata, pruukata (meän kieli, vrt. ruots. bruka) = olla tapana "Ruukaaks sie käyä Jantusela?"
  79. ryytyä = hyytyä, jäätyä (1.12.07) S
  80. saikata = toimia huonosti/väärin
  81. simahtaa = onnistua, toimia (22.11.07)
  82. sinkua = venyä
  83. sinni = sisu, sitkeys. "Yritä sinnillä vaan!"
  84. sivakka, sivakoida = suksi, hiihtää "Mie kävin illalla jäällä sivakoimassa. "
  85. suijjua = vääntyä, taittua
  86. suvi = suojasää, ei siis kesä (ilm. yleislappilainen sana)
  87. sääski = hyttynen (14.7.07)
  88. sölökä = selkä
    T
  89. taakottaa = merkitä ylös, pitää kirjaa
  90. tikkuri = villapaita, "Yhen tikkurin kesä", normaalin lämmin lapin kesä, kun yhdellä villapuserolla tarkenee (1975-2005 ennen ilmastonlämpenemisen aikakautta).
  91. tukka = häpykarvat (lähinnä koululaiskielenkäyttö)
  92. tyär(ä)= tyttö, tytär, nuori nainen
    V
  93. vaarain = vadelma
  94. vaihettaa = vaihtaa (keskenään). "Vaihetehhaanko?"
  95. vaimo = nainen vrt emäntä
  96. vares = varis
  97. vasiten = varta vasten, tarkoituksella
  98. vasittu = tiettyyn tarkoitukseen tehty/sopiva ("Siihen pittää olla vasittu työkalu")
  99. vastoin päin = päin vastoin
  100. veikkosten = toki, totta kai, tietysti "Ei veikkosten", vrt. "Ei ainaskhan"; "Jo veikkosten". vrt "Jo vain"
  101. vetasta = vetää, vetäistä "Vetase oven kahvasta."
  102. vietellä = viettää esim. juhlaa
  103. vinkka = tuuli "Ulukona käy kova vinkka."
  104. viskutella = kuiskata "Tuu tänne niin mie viskuttelen sulle."
  105. visto = omituinen, oudon-, pahannäköinen (tavallinen sana muuallakin Suomessa)
  106. visuta = säästää (kuluja) "Nykyhään visuttaan kaikesa."
  107. yhäkseen = yhtenään "Sole Vintousi mikhän ko yhäkseen kaatuilee."

Päivitetty 28.8.2010
Palaute: Wikipedian nimimerkille Polarit

Valid HTML 4.01!